{"id":3773,"date":"2023-03-03T13:04:14","date_gmt":"2023-03-03T11:04:14","guid":{"rendered":"https:\/\/pulse.dbschenker.com\/fi\/?p=3773"},"modified":"2023-03-07T11:32:49","modified_gmt":"2023-03-07T09:32:49","slug":"imo-haluaa-kiristaa-meriliikenteen-paastoja-maailmanlaajuisesti-neuvottelut-viela-kesken","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/pulse.dbschenker.com.staging.mensemedia.net\/fi\/imo-haluaa-kiristaa-meriliikenteen-paastoja-maailmanlaajuisesti-neuvottelut-viela-kesken\/","title":{"rendered":"IMO haluaa kirist\u00e4\u00e4 meriliikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 maailmanlaajuisesti \u2013 neuvottelut viel\u00e4 kesken"},"content":{"rendered":"\n

Suomi ja muut EU-j\u00e4senvaltiot kannattavat meriliikenteen maailmanlaajuisen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteen kirist\u00e4mist\u00e4 nykyisest\u00e4. IMO:n meriymp\u00e4rist\u00f6n suojelukomitea ei kuitenkaan ole p\u00e4\u00e4ssyt sopuun rajoitustasosta ja aikataulusta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4lisen merenkulkuj\u00e4rjest\u00f6n IMO<\/strong><\/a>:n meriymp\u00e4rist\u00f6n suojelukomitea neuvotteli IMO:n kasvihuonekaasustrategian p\u00e4ivityksest\u00e4 ja lukuisista muista ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6aiheista Lontoossa joulukuussa 2022.<\/p>\n\n\n\n

Johtava asiantuntija Anita M\u00e4kinen<\/strong> liikenne- ja viestint\u00e4virasto Traficomista<\/strong><\/a> ty\u00f6skentelee Suomen pysyv\u00e4n edustajan sijaisena IMO:ssa. H\u00e4n toteaa, ett\u00e4 strategian p\u00e4ivityst\u00e4 saatiin edistetty\u00e4 neuvotteluissa vain v\u00e4h\u00e4n. Mutta merkitt\u00e4vi\u00e4 tuloksiakin saavutettiin: koko V\u00e4limeri hyv\u00e4ksyttiin nimett\u00e4v\u00e4ksi rikin oksidien rajoitusalueeksi.<\/p>\n\n\n\n

<\/a>T\u00e4ysi stoppi p\u00e4\u00e4st\u00f6ille<\/h2>\n\n\n\n

IMO on aiemmin hyv\u00e4ksynyt strategian, jonka mukaan meriliikenteen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 pit\u00e4\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maailmanlaajuisesti vuoden 2008 tasosta 50 prosenttia vuoteen 2050 menness\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Suomi ja muut EU-j\u00e4senvaltiot haluavat kirist\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6leikkauksen 100 prosenttiin. Ne my\u00f6s vaativat v\u00e4litavoitteita vuosille 2030 ja 2040.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKannatamme nykyist\u00e4 selv\u00e4sti suurempaa kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen leikkausta, koska vain siten meriliikenne voi osaltaan t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet\u201d, M\u00e4kinen sanoo.<\/p>\n\n\n\n

Tavoitteena on pit\u00e4\u00e4 maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousu selv\u00e4sti alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrki\u00e4 toimiin, joilla l\u00e4mpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.<\/p>\n\n\n\n

Tiukkaa p\u00e4\u00e4st\u00f6leikkauslinjaa ajavat maat saavat tukea varustamoilta. Muun muassa kansainv\u00e4linen varustamoyhdistysten kattoj\u00e4rjest\u00f6 International Chamber of Shipping <\/a><\/strong>(ICS) ja linjaliikennett\u00e4 edustava World Shipping Council<\/a><\/strong> (WSC) kannattavat p\u00e4\u00e4st\u00f6rajoitusten kirist\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u201dVarustamoiden on hyviss\u00e4 ajoin tiedett\u00e4v\u00e4, millaisiin ratkaisuihin niiden kannattaa investoida, jotta laivat noudattavat yhdess\u00e4 sovittuja p\u00e4\u00e4st\u00f6rajoituksia my\u00f6s tulevaisuudessa. Laivojen k\u00e4ytt\u00f6ik\u00e4\u00e4 ajatellen vuoteen 2050 ei ole lopulta kovinkaan pitk\u00e4 aika\u201d, M\u00e4kinen toteaa.<\/p>\n\n\n\n

\"Anita
Anita M\u00e4kinen (kuva: Traficom)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kustannuksista karkeita arvioita<\/h2>\n\n\n\n

Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 uusi, aiempaa puhtaampi teknologia maksaa. M\u00e4kisen mukaan varustamot ja logistiikkayritykset voivat kuitenkin siirt\u00e4\u00e4 nousevat kustannukset rahtihintoihin. <\/p>\n\n\n\n

M\u00e4kisen mukaan kustannusten noususta on tehty alustavia arvioita, mutta ne ovat viel\u00e4 hyvin karkeita, koska p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vist\u00e4 keinoista, kuten mahdollisista polttoaine- tai p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppamaksuista ei ole viel\u00e4 sovittu.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKun merenkulun p\u00e4\u00e4st\u00f6rajat saadaan maailmanlaajuisiksi kaikkia varustamoita koskevaksi, eiv\u00e4t rajoitukset v\u00e4\u00e4rist\u00e4 kilpailua.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Kilpailun tasapuolisuuden nimiss\u00e4 Suomi on kuitenkin esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 talvimerenkulku otetaan huomioon p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 s\u00e4\u00e4nnelt\u00e4ess\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se tarkoittaa hyvitysmekanismia sek\u00e4 koskien j\u00e4\u00e4vahvistettuja aluksia ett\u00e4 purjehtimista j\u00e4\u00e4olosuhteissa.<\/p>\n\n\n\n

It\u00e4meren aluskannasta noin 70 prosenttia on j\u00e4\u00e4vahvisteisia, ja ne kuluttavat enemm\u00e4n polttoainetta sek\u00e4 j\u00e4iss\u00e4 ett\u00e4 avovedess\u00e4 kulkiessaan.<\/p>\n\n\n\n

“IMO-s\u00e4\u00e4ntelyss\u00e4 n\u00e4m\u00e4 hyvitysmekanismit on jo huomioitu, EU:ssa neuvottelut ovat viel\u00e4 kesken\u201d, M\u00e4kinen kertoo<\/p>\n\n\n\n

<\/a>Maksu polttoaineen kasvihuonekaasuintensiteetin perusteella<\/h2>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen vaatii vaihtoehtoisten polttoaineiden ja tekniikoiden kehitt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Kiinnostuksen kohteena ovat varsinkin ammoniakki, vety ja s\u00e4hk\u00f6. P\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voidaan pienent\u00e4\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi optimoimalla laivareittej\u00e4 tai asentamalla aluksiin leijapurjeita, roottoripurjeita ja aurinkokennoja.<\/p>\n\n\n\n

Suomi kannattaa muiden EU-j\u00e4senvaltioiden kanssa laivan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n energian kasvihuonekaasu-intensiteettiin perustuvaa polttoainestandardia yhdess\u00e4 taloudellisen ohjauskeinon kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Polttoaineille m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4isiin maksu, joka olisi sit\u00e4 suurempi, mit\u00e4 enemm\u00e4n polttoaineen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 aiheutuu kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Maksua tulisi tarkistaa tasaisin v\u00e4liajoin.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 IMO tulee hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n globaaliksi taloudelliseksi ohjauskeinoksi p\u00e4\u00e4st\u00f6maksun.<\/p>\n\n\n\n

Suomi voisi M\u00e4kisen mukaan my\u00f6s hyv\u00e4ksy\u00e4 maailmanlaajuista meriliikennett\u00e4 koskevan p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4n. P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa ei kuitenkaan ole saanut IMO:ssa kannatusta toisin kuin EU-tasolla, jossa meriliikenne ollaan ottamassa mukaan p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan piiriin.<\/p>\n\n\n\n

Saarivaltiot aktiivisia<\/h2>\n\n\n\n

Meriymp\u00e4rist\u00f6n suojelutoimista sopiminen tuntuu ulkopuolisen silmin etenev\u00e4n IMO:ssa joskus kovin hitaasti. M\u00e4kisen mukaan kokoukset ovat kuitenkin edenneet aikataulussa.<\/p>\n\n\n\n

\u201dKasvihuonestrategian p\u00e4ivitys on tarkoitus hyv\u00e4ksy\u00e4 ensi hein\u00e4kuun alussa pidett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 IMO:n meriymp\u00e4rist\u00f6n suojelukomitean MEPC80- kokouksessa. Sit\u00e4 ennen aihetta viel\u00e4 valmistellaan kahdessa ty\u00f6ryhm\u00e4kokouksessa.\u201d<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6sten aikaansaaminen vaatii pitki\u00e4 neuvotteluja, sill\u00e4 IMO:ssa on kaikkiaan 175 j\u00e4senmaata. Niist\u00e4 pieni osa on teknologiavaltioita, joilla on hyv\u00e4t valmiudet uudistusten l\u00e4piviemiseen. Vaativampaa se on monille Afrikan, Etel\u00e4-Amerikan ja Aasian maille.<\/p>\n\n\n\n

\u201dErityisesti pienet kehittyv\u00e4t saarivaltiot ovat olleet aktiivisesti ajamassa uusia s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4, koska monille ilmaston l\u00e4mpeneminen ja sen aiheuttama merenpinnan kohoaminen on jopa niiden olemassaoloa uhkaava tekij\u00e4\u201d, M\u00e4kinen toteaa.<\/p>\n\n\n\n

\u201cAjatuksena on, ett\u00e4 satamat tai valtiot tarjoavat varustamoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n infrastruktuurin ja vaihtoehtoisia polttoaineita, joiden avulla p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4henev\u00e4t.<\/span>\u201d<\/p><\/div>